Tekoäly ja klemmarit

12.06.2019 | Janne Oravisto
tekoäly ja klemmarit blogi

Ostit juuri laukun netistä ja nyt sinulla on some pullollaan mainoksia samasta laukusta. Tuttu tilanne. Mainonta ei toimi, netti on rikki, vai mistä on kysymys? Mainosjärjestelmien algoritmit ymmärtävät, että ole seikkaillut kyseisen tuotteen sivuilla ja johtopäätös on, että olet siitä kiinnostunut. Mainosjärjestelmä on sokea sille, että olet laukun ostanut ja se on varmaan jo postissa. Jos se tietäisi, ei sitä sinulle varmasti enää esittelisi. Onko järjestelmä siis tyhmä vai mistä on kyse? Siitä, että mainostaminen on haulikolla ampumista.

Varmasti sinua ärsyttää, koska itse jo teit ostopäätöksen, mutta mainoksen näkee varmasti myös iso joukko, jotka eivät sitä vielä ole ostaneet mutta vertailevat vastaavia tuotteita keskenään. Joku sieltä ostaa jonkun näistä tuotteista ja taas mainostaminen kannatti. Ei sen niin väliä, harmistuuko joku asiakas, kunhan riittävän moni ostaa. Näin toimii myös perinteinen mainonta. Painepesurikaan ei kiinnosta kaikkia, mutta joku niitäkin ostaa.

Ala on lapsenkengissä, olemme vasta yltäneet saamaan silmämme ruokapöydän tasalle ja nähneet vilauksen siitä, mitä herkkupöytä tarjoaa. 

Tekoäly – rajana vain mielikuvitus ja resurssit

Mainonnan algoritmien toiminta perustuu tilastomatematiikkaan. Algoritmi toimii niin, että se vertaa henkilön dataa, montaa eri parametria, tutkii ostohistoriaa ja vertaa sitä vastaavien muiden henkilöiden toimintaan ja päättelee jollain todennäköisyydellä, mitä tällainen henkilö ostaisi seuraavaksi. Ja sitten vaan mainontaa peliin. Nyt pitäisi vielä saada se data jostain ja sen jälkeen vielä tietää, missä netin sokkeloissa hän seikkailee? Tätä kaikkea varten on olemassa käyttämämme palvelut, kuten Facebook, Google jne. Ne tietävät meistä paljon. Eipä siinä periaatteessa luulisi olevan mitään pahaa ja epäilyttävää, tarvitseehan kuluttaja tietoa tuotteista ja palveluista, joita on tarjolla. Mutta toinenkin puoli asiaa on olemassa. Hintoja voidaan muuttaa sen mukaan, kuinka kiinnostunut kuluttaja on ostamaan. Nyt jo esim. lentoja ostettaessa hinnat saattavat nousta sitä mukaa, kun henkilön kiinnostus matkakohteeseen kasvaa. Tämä tieto saadaan selville koneen yksilöllisellä MAC-osoitteella. Tekoäly voitti ihmisen? Ainakin kävi kalliiksi.

Sovellukset tulevat yllättämään

Ala on lapsenkengissä, olemme vasta yltäneet saamaan silmämme ruokapöydän tasalle ja nähneet vilauksen siitä, mitä herkkupöytä tarjoaa. Kiinnostavia ja hyödyllisiä sovelluksia on tulossa räjähdysmäisellä vauhdilla. Tekoälyn soveltamisen rajana on vain mielikuvitus ja resurssit. Sovellukset tulevat yllättämään. Eräs palvelu analysoi yritysten työpaikkailmoituksia ja hakee niistä tietoa, mitä osaamista tällä hetkellä kysytään. Koulutustarjonta analysoidaan samalla tavalla ja tuloksena todetaan, että koulutus ei vastaa todellista osaamistarvetta. Näin päästään kehittämään koulutusta enemmän todellisen tarpeen suuntaan. Hauskana yksityiskohtana yhtenä usein mainittuna osaamisena tuli esiin sauna. Tämä siksi, että useissa työpaikan kuvauksissa kerrotaan, että talossa on sauna. Tämä kertoo sen, että ihmisen ymmärrystä syy-yhteyksiin tarvitaan vielä. Koneet ja algoritmit voivat viedä asiat pahasti väärään suuntaan.

[…] ihmisen ymmärrystä syy-yhteyksiin tarvitaan vielä. Koneet ja algoritmit voivat viedä asiat pahasti väärään suuntaan.

Robotiikka on aiheena suurta yleisöä kiinnostava. Helppo juoni elokuvakäsikirjoittajille on kertoa, miten robotit valtaavat maailman ja tuhoavat ihmiskunnan, vähintäänkin orjuuttavat meidät. Yhtenä esimerkkinä robotiikan vaaroista kerrotaan, että hyvin älykäs robotti ohjelmoidaan tuottamaan klemmareita ja pitämään itse huolta, että mikään ei estä sen menestymistä. Se alkaa tuottaa suunnattomat määrät klemmareita. Kun ihminen sitten yrittää saada robotin vähentämään ylitehokkaaksi paisunutta klemmarituotantoa, se tuhoaa tieltään jokaisen, joka yrittää estää sitä. Niin ihmiskunta tuhoutuu mutta klemmareita riittää.

Totuus robotiikasta on paljon tylsempi. Robotit tekevät arvonlisäverolaskelmia, leikkaavat nurmikoita ja imuroivat huoneita. Tärkeimpiin tehtäviin ihmistä tarvitaan vielä. Lentokoneen nousukiitoa ei anneta automaation ja robotiikan huoleksi, koska mahdollisessa erikoistilanteessa ihmisen reaktio- ja päättelykyky, nopeus ja tilanteen arviointi- ja hallintakyky ovat ylivertaiset. Jos nurmikon leikkaaminen on kivaa ja rentouttavaa, tehdään se itse. Arvonlisäveron laskeminen ja imurointi ei ole, annetaan ne klemmariroboteille.

Blogin on kirjoittanut Customer Success Managerimme Janne Oravisto. Jannella on pitkä historia rekrytoinneista ja myynnistä, sekä digimarkkinoinnista. Janneen sekä muihin ICT Directin osaajiin pääset tutustumaan täältä.

Kirjoittajasta
Janne Oravisto
Customer Success Manager